Aalto-yliopisto

Aalto-yliopistossa on jopa maailmanlaajuisesti erittäin vahva yrittäjyysekosysteemi, josta on syntynyt todellisia startup-menestystarinoita. Slushiin tai Aalto Entrepreneurship Societyn toimintaan mukaan lähtemisen lisäksi Aallon opiskelijat ovat voineet jo pitkään opiskella yrittäjyyttä Kauppakorkeakoulussa tai korkeakoulurajojen yli kasvuyrittäjyyttä opettavassa yrittäjyyskoulutusohjelma Aalto Ventures Programissa, eli AVP:ssa. Yhdessäkin ekosysteemi ja yrittäjyyskurssit kuitenkin tavoittavat vain murto-osan Aallon opiskelijoista, vaikka yrittäjyystaidot ovat äärimmäisen hyödyllisiä kaikille korkeakouluopiskelijoille; ei vain niille, jotka aikovat yrittäjiksi. Tätä ongelmaa ratkaisemaan AVP:n johtaja Kalle Airo kollegoineen kehittelivät ajatuksen nimeltä integroitu yrittäjyysopetus, ja ajatuksen ympärille syntyi YTYÄ-hanke.

AVP:n rooli hankkeessa on ollut kaksijakoinen: koko hankkeen koordinoinnin lisäksi AVP on laittanut valtavasti resursseja yrittäjämäisten taitojen integrointiin eri kursseille kaikissa Aallon korkeakouluissa ja erilaisten yrittäjyystaitoja opettavien työkalujen ja harjoitusten kehittämiseen. Hankkeen projektipäällikkönä toiminut Airo otti ison vetovastuun integraatio-opetuksen levittämisestä Suomessa ja maailmalla, ja AVP:n opettajat pitivät huolen, että mahdollisimman moni Aallon opiskelija saisi kosketuksen yrittäjämäisiin taitoihin jo perusopetuksessa.

Integroidussa yrittäjyysopetuksessa yrittäjyystaidot tuodaan osaksi opiskelijan omia opintoja, ja tällä ajatuksella ryhdyttiin tuomaan uudenlaista sisältöä monille peruskursseille. Sähkötekniikan korkeakoulun kaikille kandiopiskelijoille yhteinen Sähköpaja on kurssi, jolla on perinteisesti rakennettu jokin sähköä käyttävä laite projektihenkisesti ryhmässä miettimättä sen enempää, onko laite varsinaisesti hyödyllinen. YTYÄ-hankkeen puitteissa AVP:n opettaja Meri Kuikka toi kurssille käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä ja käyttäjätutkimusta, jolloin opiskelijoiden projektit muuttuivat hauskasta puuhastelusta jotain oikeaa käyttäjäprofiilia palveleviksi tuotteiksi – toki hauskaa puuhastelua unohtamatta.

Sähköpajan lisäksi Kuikka on ollut uudistamassa SCI-projektikurssia yhdessä AVP:n opettaja Johannes Kairan kanssa. SCI-projekti on koko Perustieteiden korkeakoulun yhteinen tuotekehityskurssi, jolla AVP:n osallistumisen jälkeen on otettu aiempaa yrittäjämäisempi lähestymistapa tuomalla kurssille muun muassa käyttäjäkeskeistä tuotekehitystä, käyttäjätutkimusta, liiketoimintaymmärrystä ja luovuusharjoituksia. Näin opiskelijatiimien tuotoksista on saatu aiempaa enemmän tuotteita, joilla voisi olla aitoa liiketoimintapotentiaalia. Mikä tärkeämpää, opiskelijat ovat myös alkaneet ymmärtää laajemmin modernissa työelämässä vaadittavia taitoja. Kurssi on myös vähitellen muuttunut yhdestä Aalto-yliopiston vähiten pidetyistä kursseista kokonaisuudeksi, joka tuo aitoa lisäarvoa kaikille Perustieteiden korkeakoulun opiskelijoille.

Toinen Kairan projekteista hankkeessa on ollut yrittäjämäisen ajattelun ja toiminnan levittäminen Taiteiden ja suunnittelun korkeakouluun, jossa häntä on auttanut toinen AVP:n opettaja Lidia Borisova. Korkeakoulun opiskelijoista moni suuntautuu pienyrittäjyyteen tai freelanceriksi, mutta he eivät koe yrittäjyysopetusta omakseen. Saadakseen esimerkiksi graafiset suunnittelijat ja elokuvantekijät omaksumaan heille oleellisia yrittäjämäisiä taitoja jouduttiin ”perinteinen” yrittäjyysopetus viemään kokonaan ulos vanhasta kontekstistaan ja sanoittamaan uudelleen. Kairan opastuksella Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun opiskelijat ovatkin päässeet pohtimaan miten myydä ja markkinoida omaa osaamistaan, kehittämään omia ajan- ja elämänhallintataitojaan sekä oppimaan miten työskennellä entistä asiakaslähtöisemmin.

Yrittäjyystaidot ovat tärkeitä myös perinteisemmillä teknillisillä aloilla. Kemian tekniikan korkeakoulussa useille kursseille lisättiin yrittäjyystaitoja AVP:n opettaja Sami Tuomen opastuksella, ja nykyään kaikki korkeakouluun tulevat uudet opiskelijat saavat vähintään yhdellä kurssilla kosketuksen yrittäjämäiseen ajatteluun. Yksi esimerkki kemian tekniikan ja yrittäjämäisen ajattelun yhdistämisestä on kemian opiskelijoille suunnatun Kemian tuotesuunnittelu -kurssin ja tuotantotalouden opiskelijoiden Basics in research and development -kurssien opetuksen yhdistäminen. Uudessa kokonaisuudessa opiskelijat tekevät oikealle suomalaiselle kosmetiikka-alan yritykselle uutta kuluttajatuotetta monialaisissa tiimeissä, joissa on sekä kemian, markkinoinnin että projektijohtamisen osaajia. Insinööritieteiden korkeakouluun on päästy mukaan esimerkiksi vesi- ja ympäristötekniikan maisteriohjelmaan, jossa AVP:n Håkan Mitts on auttanut tuomaan muun muassa liiketoimintaymmärrystä mukaan kursseille. Uuden opetussisällön avulla opiskelijat pystyvät kehittämään ratkaisuja, jotka eivät ainoastaan ole ympäristöystävällisiä, vaan joilla on myös todellista liiketoimintapotentiaalia.

Omassa yliopistossa tehdyn integraatio-opetuksen lisäksi Aalto on ottanut asiakseen auttaa muita korkeakouluja tuomaan yrittäjyystaitoja omaan opetukseensa. Tätä varten kehitettiin Train the Trainers -sessiot ja Entrepreneurial Education Summit -tapahtuma, joissa korkeakouluopettajat ympäri Suomen ja maailmankin pohtivat AVP:n opettajien kanssa tapoja tuoda yrittäjyystaitoja omaan opetukseensa. YTYÄ-hanke huipentui vuoden 2019 lopussa Aalto-yliopistolla järjestettyyn nelipäiväiseseen Entrepreneurial Education Week -tapahtumaan, joka yhdisti Train the Trainersin ja Summitin, ja esitteli hankkeen aikaansaannoksia.

Åbo Akademi

Åbo Akademissa YTYÄ-hankkeen toteutus alkoi sisäisellä pohdinnalla yrittäjyyden olemuksesta ja sen merkityksestä yliopistolle. ”Mitä yrittäjyyden edistäminen tarkoittaa meillä?”, kysyi Matti Tarmio, hankkeen vetäjä Åbo Akademissa. Yrittäjyysopetuksen onnistumista haluttiin tietysti mitata, mutta yliopistosta ponnistaneiden startup-yritysten määrä ei tuntunut oikealta. Näiden kysymysten pohdintaa sekä yrittäjyystoimien kokoamista ja koordinointia varten perustettiin kesällä 2017 Startup Åbo -yksikkö.

Startup Åbon verkkosivustot pystytettiin suoraan yliopiston sivujen alle, ja sivustolle koottiin opiskelijoille, henkilökunnalle ja tutkijoille tietoa yrittäjyydestä. Sivustolta löytyy tietoa yrityksen perustamisesta, siirtymisestä tutkijasta yrittäjäksi ja opetuksen kehittämisestä yrittäjäystävällisempään suuntaan, sekä linkkejä hyödyllisen lisätiedon äärelle.

Syksyllä 2018 Startup Åbon alla alkoi yrittäjyyden sivuaine. Sivuaineeseen on kerätty varsinaisten startup-kurssien lisäksi muita yrittäjyyttä käsitteleviä kursseja Åbo Akademista sekä muista alueen yliopistoista. Tieto kursseista löytyy Startup Åbon verkkosivuilta, jonne lisättiin myös tapahtumakalenteri yrittäjyyttä ja työelämätaitoja koskevista tapahtumista.

Opettajat luovat kulttuuria kohti parempia työelämätaitoja

Juuri työelämätaidoista tuli Åbo Akademissa iso painopiste yrittäjyyskasvatuksessa. Perustettujen startup-yritysten määrää ei nähty relevanttina mittarina, joten opiskelijoita ei myöskään haluttu alkaa suin päin patistamaan yrittäjyyteen. Sen sijaan opintojen aikana pyritään Åbo Akademissa siihen, että opiskelijat oppivat mahdollisimman paljon sellaisia taitoja, jotka tukevat sekä nykyajan työelämän vaatimuksia että yrittäjyyttä ­– taitoja, kuten ryhmätyö, luovuus, innovointi ja esiintyminen. Näin halutaan luoda kulttuuri, joka rohkaisee yrittäjyyteen ja mahdollistaa siinä menestymisen.

Kulttuurin luomisessa keskiössä ovat opettajat, ja heitä onkin osallistettu Åbo Akademissa kattavasti. Hankkeen puitteissa tavattiin kaikki korkeakoulun koulutuslinjavastaavat ja keskusteltiin heidän koulutuslinjojensa näkemyksestä yrittäjyyteen ja sen rooliin opetuksessa. Haastatteluista saatu palaute oli erittäin positiivista; kaikki suhtautuivat yrittäjyyteen avoimesti ja osoittivat kiinnostusta kehittää opetusta yrittäjäystävällisempään suuntaan. Tiedekuntatasolla keskusteltiin siitä, miten opetusta voisi muuttaa tukemaan tätä kehitystä tuomalla yrittäjämäisiä elementtejä ja opetusta peruskursseille.

Tukemaan opettajien muuttuvaa roolia ja yrittäjämäisten taitojen opetusta kehitettiin Hack My Course -työpajasarja, joka koostuu kolmesta kaikille Åbo Akademin ja Turun yliopiston opettajille avoimesta työpajasta. Työpajasarjan aikana osallistuja saa kuvan siitä, mitä mahdollisuuksia hänellä on, mikä opettajan rooli voisi olla, sekä mitkä voisivat olla ensimmäiset askeleet kohti uuden tuomista omalle kurssille. Punaisena lankana toimii nykyajan työelämätaitojen kehittäminen, ja asiantuntijat auttavat ideoiden konkretisoinnissa ja kurssin suunnittelussa.

Opettajien kanssa käytiin myös avointa keskustelua opetusmenetelmistä. Vaikka merkittävä osa opettajista suhtautui yrittäjyyskoulutukseen myönteisesti, sai ajatus omien opetusmetodien muuttamisesta jotkut puolustuskannalle. Etenkin pitkät perinteet omaavien kurssien opettajilla nykyiset tavat ovat juurtuneet syvälle, ja uusien tapojen omaksuminen voi ymmärrettävästi tuntua hankalalta.

Eri tiedekuntien haasteet vaativat räätälöityjä ratkaisuja

Åbo Akademissa fokukseen nostettiin kaksi tiedekuntaa, joilla on omat haasteensa ja joille yrittäjämäisyydestä voisi olla erityistä hyötyä: Luonnontieteiden tiedekunta ja humanistinen tiedekunta.

Luonnontieteissä perusopetuksessa on tähän asti ollut hyvin vähän mitään yrittäjämäistä opetusta, ja merkittävä osa tiedekunnan opiskelijoista lopettaa opinnot ensimmäisen vuoden jälkeen. Jotta tuollekin joukolle saataisiin tarjottua työkaluja työelämään tai yrittäjänä toimimiseen, päätettiin luonnontieteellisen tiedekunnan aivan ensimmäisille kursseille lisätä yrittäjämäisiä metodeita. Näin jokainen tiedekunnan opiskelija saa kosketuksen yrittäjämäisiin taitoihin opintojensa alkuvaiheessa, ja joko inspiroituu jatkamaan opintoja tiedekunnassa pidempään tai vie opit mukanaan minne seuraavaksi päätyykin. Kursseille on tarkoitus lisätä ryhmätöitä ja ulkopuolisia luennoitsijoita yritysmaailmasta, opiskelijoita aiotaan viedä luokan ulkopuolelle oppimaan ja yrityksiltä on ajateltu pyytää harjoituksia tai projektitehtäviä. Vaikka muutokset tuntuvat isoilta, ovat tiedekunnan opettajat suhtautuneet niihin avoimesti.

Humanistisessa tiedekunnassa yksi iso haaste on opiskelijoiden epävarmuus tulevaisuudesta; he kokevat, ettei tiedekunnasta saa riittäviä valmiuksia mihinkään tiettyyn ammattiin. Vastatakseen tähän haasteeseen Åbo Akademissa suunniteltiin tapahtuma, joka kertoisi opiskelijoille yrittäjyydestä ja sen mahdollisuuksista, sekä laajemmin työelämätaidoista. Tapahtuman tarkoituksena on luoda positiivista tunnetta ja viestiä siitä, että myös humanisteja arvostetaan työelämässä. Ideana on pitää yhteinen osuus kaikille humanisteille, jota seuraa ainekohtainen osuus. Jälkimmäisessä osuudessa eri aineiden spesialistit kertovat omista kokemuksistaan työelämässä tai yrittäjyydessä ja jakavat tarinoitaan siitä, miten heidän opintonsa ovat heitä auttaneet. Mikäli syksyllä 2019 järjestettävä tapahtuma osoittautuu menestyksekkääksi, harkitaan sen muuttamista säännöllisesti järjestettäväksi kurssiksi.

Varsinaisen opetustyön muuttamisen lisäksi Åbo Akademissa on ryhdytty entistä tiiviimpään yhteistyöhön erilaisten yrittäjyystapahtumien tai -ohjelmien kuten Slushin ja Shiftin kanssa. Opiskelijoita on rohkaistu lähtemään mukaan erilaisiin tapahtumiin ja tutkimaan maailmaa luomalla heille erilaisia mahdollisuuksia ja tarjoamalla näistä opintopisteitä. Vaikka yrittäjyyskokemuksen opinnollistaminen ja kuuluukin enemmän YYTO-hankkeen piiriin, todettiin Åbo Akademissa avoimesti näiden tekojen saaneen inspiraationsa YTYÄ-hankkeen puitteissa.

Kaiken kaikkiaan YTYÄ-hanke on otettu Åbo Akademissa erinomaisesti vastaan, ja tulokset ovat laajoja ja konkreettisia. Opiskelijoiden suhtautumisesta uudenlaiseen opetukseen on vielä hankala mitata, sillä data ei vielä ole tilastollisesti merkittävää. Odotuksissa kuitenkin on, että myös opiskelijat kokevat uudenlaisen opetuksen ja yrittäjämäiset taidot arvokkaiksi.

Oulun yliopisto

Oulun yliopistossa YTYÄ-hankkeen toteutus päätettiin aloittaa altistamalla jokainen yliopiston opiskelija yrittäjyysvalmiuksille. Johanna Bluemink ja muut hankkeen paikalliset vetäjät kuitenkin arvasivat yrittäjyysopetuksen lisäämisen saattavan aiheuttaa myös vastustusta, joten Oulussa päätettiin olla korostamatta sitä, että nyt opetetaan kaikille yrittäjyyttä. Sen sijaan yrittäjämäisiä taitoja alettiin lisäämään vähitellen eri kursseille, joilla mahdollisimman moni opiskelija altistuisi niille vaivihkaa.

Ongelmanratkaisu ja tuotekehitys tuovat yrittäjyystaitoja oman alan kursseille

Ensimmäisenä yrittäjyysoppeja integroitiin hanketyöryhmäläisten Nina Jacksonin, Niina Maroistenmäen ja Antti Koivusaaren johdolla ”Entrepreneurial English” -pilottikurssiin, jolle osallistuu vuosittain 500 uutta opiskelijaa, eli neljännes yliopiston sisäänotosta. Kurssin sisältöön kuuluu luovuusharjoituksia, lyhennetty design sprint -vaihe – jossa opiskelijat saavat perusteet tuotekehityksestä ja validoinnista sekä keksivät ratkaisun omaan alaansa liittyvään ongelmaan – sekä kurssilla syntyneiden uusien tuotteiden esittely. Näin englannin kielen opetukseen on lisätty yrittäjyystaitoja ilman, että on tarvinnut lisätä kurssien määrää.

Toistaiseksi kurssilla yrittäjyyssisältöä ovat opettaneet hanketyöryhmän jäsenet. Tarkoituksena on kuitenkin mahdollisimman pian kouluttaa kurssien omat opettajat opettamaan yrittäjyystaitoja, jolloin taidot saadaan entistä paremmin integroitua opetussisältöön.

Yrittäjämäistä asennetta on hyödynnetty myös kurssin kehityksessä ja muussa integraatio-opetuksessa. Kehitysvaiheessa käytettiin ketterää, iteratiivista prosessia, jonka avulla huomatut epäkohdat pystyttiin nopeasti tunnistamaan ja kokeilemaan uusia ratkaisuja.

Onnistuneen kokeilun perusteella tarkoituksena on tuoda yrittäjyyselementtejä muillekin kursseille. Luovuusharjoitukset sopivat kurssille kuin kurssille, ja design sprint -vaiheen avulla pyritään etsimään oman alan ongelmia ja niihin ratkaisuja; kullakin kurssilla opiskelijoilla on siis sama tehtävä, mutta oman alan kontekstissa. Viimeinen vaihe eli ratkaisujen esittely on joillain kursseilla mahdollista yhdistää kurssin omaan lopputyöhön. Kukin kolmesta vaiheesta on suunniteltu yhden, 90 minuutin oppitunnin mittaiseksi, mutta niitä on mahdollista tiivistää kahteen tai jopa yhteen sessioon, mikäli kurssin opettaja kokee kolmen session vaarantavan kurssin muun opetussisällön riittävän opettamisen. Jackson kuitenkin arvelee, että näistä tilanteista tulee yhä harvinaisempia, kun kurssien omat opettajat alkavat opettaa myös yrittäjyyssisältöä, tuoden kurssin aiheen ja yrittäjyyden saumattomammin yhteen.

Opettajat ovat suhtautuneet hankkeeseen ja uusiin opetussisältöihin pääsääntöisesti positiivisesti, ja heitä onkin saatu lähtemään mukaan odotettua enemmän. Opiskelijoiden asennoituminen on puolestaan ollut vaihtelevampaa. Kaikki eivät ole suhtautuneet uudenlaiseen opetukseen vakavasti, ja tiettyä ”pöhinävastaisuutta” on ollut havaittavissa; yrittäjyystaitoja ei ehkä pidetä relevantteina taitoina omalla alalla, tai yrittäjyyttä pidetään yleisemmin ei-houkuttelevana uravaihtoehtona. Suurin osa opiskelijoidenkin palautteesta on kaikesta huolimatta ollut positiivista.

Uudet tapahtumat tukevat opiskelijoiden tulevaisuutta

Kursseille integroidun yrittäjyyssisällön lisäksi Oulun Yliopistossa on kehitetty uusia tapahtumakonsepteja tuomaan yrittäjämäinen ajattelutapa lähemmäs kaikkia opiskelijoita. Orientaatioviikolle sijoittuva Self-Hack -päivä on konsepti, jonka tarkoituksena on tukea yksilön elämän suunnittelua. Kaikille uusille opiskelijoille suunnattu tapahtuma auttaa tunnistamaan oman elämän sisältöjä, omia vahvuuksia ja haaveita sekä asettamaan näiden pohjalta tavoitteita itselleen.

Toinen hankkeen aikana kehitetty konsepti on CV-sohva, joka kiertää kampuksella. Osalla opiskelijoista on huomattu olevan hankaluuksia nähdä, miten yrittäjyys voisi liittyä heidän opintoihinsa tai elämäänsä. CV-sohvalla vierailija saakin paitsi rekrytointialan ammattilaisen vinkkejä oman CV:n hiomiseen, myös neuvoja siitä, miten yrittäjyysosaaminen voi auttaa eteenpäin opinnoissa tai urapolulla. Usea sohvalla vieraillut opiskelija on jälkikäteen kiitellyt saatuaan kutsun työhaastatteluun tai ollut yksinkertaisesti otettu siitä, että hänen asioistaan on keskusteltu kiinnostuneesti.

Oulun yliopistossa aiotaan jatkaa yrittäjämäisen ajattelun levittämistä opiskelijoille vielä hankkeen päättymisen jälkeenkin. ”Tarkoitus on lähteä liikkeelle opettajien omista ideoista ja kurssien oppimistavoitteista ja pohtia, miten niihin voisi sisällyttää yrittäjyyskasvatusta”, Jackson kertoo.

Metropolia

Metropolian osalta suuri osa hankkeeseen liittyvästä työstä on vasta alkamassa; valtavan opiskelijamääränsä takia Metropolia toimii erinomaisena ympäristönä hankkeen aikana valmistuneiden työkalujen ja -tapojen levittämiselle. Hanketta Metropoliassa koordinoivat Juha Järvinen ja Hannes Jesar eivät kuitenkaan ole tyytyneet odottamaan tuloksia muista korkeakouluista, vaan ovat ryhtyneet omatoimisesti kehittämään tapahtumakonsepteja ja levittämään yrittäjämäistä ajattelutapaa Metropoliassa.

10 Days 100 Challenges on Metropolian, Haaga-Helian ja Laurean yhteistyönä kehittämä hackathon-henkinen tapahtuma, jota on YTYÄn puitteissa kehitetty eteenpäin yhä suuremmaksi ja toimivammaksi tapahtumaksi. Kyseessä on kahden viikon innovaatiohaaste opiskelijoille, korkeakoulujen henkilökunnalle ja yrityksille, ja sen keskeisiä teemoja ovat innovatiivisuuden lisäksi yrittäjämäinen asenne ja yrittäjyystaidot. Tapahtuman aikana opiskelijat muodostavat tiimejä, jotka valitsevat itselleen asiakasyrityksen tai haasteen, jonka parissa työskentelevät seuraavat kaksi viikkoa palvelumuotoilumenetelmiä käyttäen, tukenaan yrityksen edustajia, alan ammattilaisia sekä innostavia valmentajia. Varsinaisen työskentelyn lisäksi tapahtuma sisältää opetusta ja inspiroivia puheenvuoroja, jotka auttavat osallistujia mahdollisimman hyvään suoritukseen.

Usein tapahtuman puitteissa syntyneet projektit ovatkin niin laadukkaita, että asiakasyritykset ovat halunneet jatkaa yhteistyötä joko ostamalla tiimin luoman konseptin, tai palkkaamalla tiimin tai sen jäseniä yritykseen töihin. Korkeakoulujen puolelta tiimejä ei kuitenkaan rohkaista lähtemään konseptinsa kanssa heti yrittäjiksi; kuten YTYÄ-hankkeessa muutenkin, ajattelutavan muutos ja uusien taitojen oppiminen nähdään arvokkaampana, kuin yrittäjyyteen suin päin syöksyminen.

Yrittäjämäinen ajattelu tuo valmiuksia työelämään

Yrittäjämäisen ajattelun arvo nähdään Metropoliassa etenkin tiimiyrittäjyyden lisääntymisessä ja vastaavasti yksinyrittämisen vähentymisessä. Etenkin Metropoliassa koulutettavien sote-alan ja luovien alojen osaajista moni rupeaa yrittäjäksi, mutta useampi voisi hyötyä tiimiyrittäjyyden tuomista eduista.

Toinen hankkeen aikana kehittynyt tapahtuma on 10-Week Sprint, kymmenen viikkoa kestävä intensiiviohjelma, jonka aikana osallistujat pyrkivät muokkaamaan ideoistaan toimivia liiketoimintakonsepteja. Lean Startup -metodiikkaa hyödyntävässä tapahtumassa osallistujat oppivat muun muassa vuorovaikutusta asiakkaan kanssa, tuotekehityksen perusteita ja liiketoiminnan validointia.

Tapahtumien kehittämisen lisäksi Metropoliassa ollaan innoissaan integraatio-opetuksesta. Korkeakoulun sisäinen ajattelutavan muutos hankkeen aikana on ollut iso – yrittäjyystaitojen sisällyttäminen muuhun opetukseen nähdään opettajien keskuudessa erinomaisena konseptina. Kaikille pakollinen Johdatus yrittäjyyteen -kurssi voi toimia ensimmäisenä testialustana muissa hankkeeseen osallistuneissa korkeakouluissa kehitetyn materiaalin testaukseen, mutta Metropolian opettajilla on aikeissa lisätä yrittäjyyssisältöä monille kursseille vielä pitkään hankkeen loputtuakin.

Hanken

Hanken on ollut vastuussa YTYÄ-hankkeen työelämä- ja elämänhallintataitoihin keskittyvästä osuudesta, ja Tom Lahti kollegoineen ottivat tuon vastuun tosissaan. Näitä taitoja pidettiin Hankenilla niin tärkeinä kaikille opiskelijoille, että niitä päätettiin ryhtyä opettamaan kaikille yhteisellä peruskurssilla. Näin työelämätaidot tavoittavat kaikki Hankenin opiskelijat, ja mahdollistavat jokaiselle ainakin perustason ymmärryksen oman (työ)elämän hallinnasta.

Opetusmoduuleita on uusittu muutenkin, tuoden opetukseen mukaan asiakaslähtöistä Design Thinking -metodiikkaa sekä ketterän kehityksen ja lean-ajattelun periaatteita. Lahti toimii itse opettajana peruskurssilla ja monen muun kurssin yrittäjyysosuudella, joten hän on päässyt kokemaan uudenlaiset opetustavat paraatipaikalta ja seuraamaan niiden toimivuutta.

Hankkeessa hyödynnetään Piilaakson oppeja

Oppia uudenlaiseen opettamiseen on käyty hakemassa Yhdysvalloista asti. Keväällä 2019 Lahti ja hänen kollegansa Markus Wartiovaara ja Catarina Ahlvik vierailivat Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä ja Stanfordin yliopistossa tutustumassa opetukseen. Stanfordissa Hankenin opettajat osallistuivat Life Design Studio -koulutukseen, joka oli erittäin antoisa kokonaisuus YTYÄ-hankkeen työelämä- ja elämänhallintataitojen edistämiselle: studion loppuharjoituksena oli uuden kurssikokonaisuuden suunnitteleminen Life Design -periaatteiden ympärille.

Vierailuun sekä Bill Burnettin and Dave Evansin Designing Your Life -kirjaan pohjautuen Hankenilla kehitettiin Life and Study Design -materiaaleja, joissa sovelletaan tunnetun Stanfordin Hasso Plattner Institute of Design -koulun eli d.schoolin mallia. Näitä materiaaleja on käytetty osana joitakin Hankenin kaikille yhteisen peruskurssin luentoja auttamaan opiskelijoita oman elämän ja opintojen suunnittelussa. Näitä luentoja on videoitu, jotta niiden toistaminen muissa yliopistoissa helpottuisi.

Johtamisen peruskurssilla kaikki Hankenin opiskelijat tekevät Life Design Assignment -harjoituksen, jota käytetään muun muassa oman pää- ja sivuaineen valinnan helpottamisessa. Harjoituksessa opiskelijat käyttävät Design Thinking -työkaluja ja haastattelevat alumneja ja vanhempia opiskelijoita, ja tekevät kolme erilaista skenaariota eri pää- ja sivuainevalintojen ympärille. Vertailtuaan ja arvioituaan eri skenaarioita opiskelijat tekevät lopullisen päätöksen valinnastaan pää- ja sivuaineeksi.

Opiskelijoiden keskuudessa uudenlaiset lähestymistavat yrittäjyystaitojen opettamiseen on otettu vastaan pääosin hyvin, vaikka kritiikkiäkin on tullut. Monet kokevat yrittäjämäiset taidot hyödyllisiksi opintojen ja elämän suunnittelussa, ja niiden opetustavan osana peruskurssia käytännölliseksi. Jotkut opiskelijoista ovat kuitenkin tulleet Hankenille jo hyvin selvän suunnitelman kanssa, eivätkä kaikki heistä koe tarvetta miettiä suunnitelmaansa uudestaan.

Yliopiston puolella kuitenkin tiedostetaan, että suuri osa työelämä- ja elämänhallintataitojen opetuksen hyödyistä tulee itse työkalujen ja metodien ymmärryksestä, ei pelkästään niiden käytöstä ja lopputuloksesta juuri peruskurssin kontekstissa. Tätä näkökulmaa on perusteltu myös opiskelijoille käyttämällä osa luennosta kontekstin ymmärrykseen ja sen selittämiseen, miksi taidot ovat tärkeitä paitsi tuleville yrittäjille, myös muualla työelämässä.

Vielä vuoden 2019 aikana Hankenilla on keskitytty lähinnä omaan tekemiseen, mutta vuoden 2020 aikana on tarkoitus alkaa myös soveltaa muissa hankkeessa mukana olleissa korkeakouluissa tuotettua materiaalia. Oma osuus on Hankenilla saatu hoidettua ongelmitta, suurelta osin motivoituneen tiimin ansiosta. Hankkeeseen liittyvät toimet onkin saatu ankkuroitua hyvin jokapäiväiseen tekemiseen.

Tampereen yliopisto

Tampereen yliopisto otti hoitaakseen yhden YTYÄ-hankkeen pahamaineisimmasta osa-alueesta: yrittäjyysaikeiden- ja taitojen mittaamisen. Hankkeen ytimessä on ajatus, että yrittäjämäiset taidot ovat itsessään etu opiskelijoille, ja siksi esimerkiksi perustettujen yritysten määrää ei pidetä relevanttina mittarina hankkeen saavutuksista. Miten yrittäjyystaitojen opettamisen vaikutuksia sitten voidaan todentaa? Tampereen yliopiston Ulla Saari kollegoineen otti haasteen vastaan.

Tampereella alettiin kehittää kysymyspatteristoa, jolla voitaisiin saada selville opiskelijoiden yrittäjämäisten taitojen hallinta sekä kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan opintojen jälkeen. Kysely päätettiin toteuttaa verkkokyselynä, johon opiskelija vastaa yrittäjyystaitoja opettavan kurssin alussa ja lopussa, ja jota on helppo jakaa myös muihin korkeakouluihin ilman suurta lokalisointitarvetta. Kysymykset pyrkivät mittaamaan opiskelijan yrittäjyysaikeiden muutosta ja yrittäjämäisten taitojen osaamista, ei esimerkiksi opetuksen laadukkuutta, ja se perustuu pitkälti opiskelijan itsearviointiin. Tampereen yliopistolla ei ole varsinaista yrittäjyyden professoria, mutta kyselylomakkeen kehittelyssä on ollut mukana tekniikan pedagogiikan professori Petri Nokelainen.

Kyselyn pohjana päätettiin käyttää Euroopan Unionin kehittämää EntreComp-viitekehystä yrittäjyystaitojen kuvaamiseen. Tässä viitekehyksessä yrittäjyystaidot on jaettu kolmeen osaan: resursseihin, ideoihin ja mahdollisuuksiin sekä toimintaan. Kunkin osan alta löytyy viisi konkreettista taitoa tai ominaisuutta, jotka yhdessä tekevät hyvän yrittäjän.

Pohjana olevan EntreComp-viitekehyksen päälle lisättiin kysymyksiä eettisyydestä, persoonallisuudesta ja opiskelijoiden taustatiedoista. Näin voidaan havaita yrittäjyystaitojen hallitsemisen eroja esimerkiksi eri koulutustaustojen, sukupuolien ja ikäryhmien välillä.

Yrittäjyystaitojen lisäksi kyselyssä selvitetään opiskelijan kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan. Näin on tarkoitus selvittää, kasvattaako yrittäjämäisille taidoille altistuminen paitsi opiskelijan yrittäjyystaitojen hallintaa, myös opiskelijan kiinnostusta yrittäjyyttä kohtaan tai tämän aikeita perustaa yritys heti opintojen jälkeen tai tulevaisuudessa.

Ensimmäisten testien perusteella yrittäjäksi aikominen ei ole opiskelijoiden keskuudessa kovin yleistä. Alle 5% vastaajista on kertonut haluavansa perustaa yrityksen heti valmistumisen jälkeen. Kuitenkin jo 10% vastaajista näkee yrittämisen mahdollisuutena muutaman vuoden jälkeen valmistumisesta, hankittuaan ensin kokemusta muualta. Lisätestaus opiskelijoiden altistuttua enemmän yrittäjämäisten taitojen opetukselle kertoo, kuinka näiden taitojen hallinta korreloi yrittäjyysaikeiden kanssa. Nyt kyselyä on käytetty testausmielessä Åbo Akademissa, Metropoliassa ja Hankenilla, mutta se on tarkoitus ottaa käyttöön muissakin hankkeessa mukana olleissa korkeakouluissa vuoden 2020 aikana.

Tähän mennessä kysely on herättänyt testiyliopistoissa ainoastaan positiivista palautetta, ja se nähdään toimivana tapana mitata yrittäjämäisten taitojen opetuksen vaikutusta opiskelijoiden taitojen ja yrittäjyysaikeiden kehittymiseen.

Helsingin yliopisto

Helsingin yliopisto on Metropolian tapaan hankkeen kannalta haastava suuren opiskelijamäärän ja valtavan eri alojen määrän vuoksi, mutta samalla se voi toimia erinomaisena kanavana muualla kehitettyjen uusien tapojen ja työkalujen levittämiseen. YTYÄ-hanketta Helsingin yliopistolla ajava Petri Parvinen on itse käynyt antamassa opetusesimerkkejä eri tiedekunnissa ja kampuksilla havainnollistaakseen uudenlaisia opetustapoja ja yrittäjyyssisältöjen tuomista opetukseen. Näin on samalla löydetty opettajia ja aloja, joille tämä uudenlainen sisältö sopisi ja joiden kanssa sitä voi kehitellä jatkossa pidemmälle.

Jo nyt kaikkiin pääaineopintoihin on lisätty pakolliseksi työelämäopintoja. Integrointi pääaineopintoihin vaikuttaakin Helsingin yliopistossa lupaavimmalta tavalta tavoittaa mahdollisimman moni opiskelija työelämä- ja yrittäjyystaidoilla.

Yrittäjyystaitoja opiskelijat saavat myös Helsinki Think Company -yrittäjyysyhteisössä ja sen tapahtumissa. Yhteisö on ollut olemassa jo kauan ennen YTYÄ-hanketta, mutta hankkeen puitteissa yhteistyö yliopiston kanssa on lisääntynyt, ja Petri onkin käynyt yhteisön tiloissa vetämässä opiskelijaryhmille kiihdytyssessioita. Sessiossa opiskelijat oppivat perusteita esimerkiksi markkinoinnista ja viestinnästä startup-yrityksen tarpeisiin.

Erityisen tärkeäksi hankkeen kannalta Helsingin yliopistossa on noussut, että myös henkilökunta tavoitetaan yrittäjämäisillä taidoilla. Sanomaa yrittäjyysohjelmista on levitetty Why Science -yhteistön ja tapahtumien kautta, joiden avulla on pyritty tunnistamaan yrittäjyyssisällöistä kiinnostuneet. Mitä innostuneemmaksi henkilökunta ja opettajat saadaan yrittäjyystaidoista, sitä ahkerammin he haluavat auttaa myös opiskelijoita saamaan näitä taitoja.

Why Science -yhteistö ja tapahtumat ovat saaneet paljon positiivista palautetta, ja mukana on ollut paljon ihmisiä, joten yrittäjämäisen ajattelun voi huomata Helsingin yliopistolla saavan kannatusta. Vaikka opetus ei ole hankkeen aikana muuttunut paljoa, on henkilökunnan asenne yrittäjyystaitoja kohtaan hyvä merkki tulevaisuuden suunnasta.